torstai 22. syyskuuta 2011

Sommittelutyö

Viimeisin mutta ei suinkaan vähäisin työ oli sommitelutyö. Tunnin alussa juttelimme eri sommittelutyypeistä. Sommittelutyypit ovat: horisontaalinen sommitelma jossa on vaakasuoraa linjaa ja se on levollinen ja rauhallinen ja siinnä korostuu etäisyys. Vertikaalinen, joka on paikallaan pysyvä, kohoava voima, pystysuora ja ylevä ja juhlallinen. Diagonaalinen sommitelma sisältää erinlaiset vinoviivat, se on vilkas ja tehokas ja siinä on dramaattinen jännite. On myös olemassa kolmio- ja ympyräsommitelma ja kultainen leikkaus.

Työhön piti valita jonkun tunnetun teoksen palanen ja liittää se omaan taideteokseen. Minä valitsin kuvan kahvikupista ja maalasin sen taustalle monta kahvikuppia jotka leijailevat ruskealla taustalla. Käytin työhön diagonaalista sommitelmaa.

Tikkutyö

Toinen työ oli tikkutyö. Sadasta tikusta tehtiin ensin pieniä kuvioita joista sitten rakennettiin isompi kokonaisuus. Työ oli hauska vaikka sormet paloivat monta kertaa liimatessa kuumaliimalla. Sitten kun veistos oli valmis se asetettiin styroksiselle alustalle. Ja sitten se spreiattiin kauniin värikseksi. Minä käytin hopeaa. Työstä tuli kaunis, vaikkakin hiukan hutera. Pystyssä se kuitenkin pysyy kunhan ei heiluttele tai koske sitä.

Ryhmätyö

Ensimmäisellä tunnilla kävimme läpi taiteen määritelmää. Totuus on että taidetta on todella hankalaa määritellä koska se muuttuu kaiken aikaa taide on sidoksissa aikaan, paikkaan, teokseen, teoksen katsojaan ja vallitsevaan kulttuuriin. Taiteessa on erinlaisia käsityksiä: institutionaalinen taidekäsitys, intentionaalinen taidekäsitys, esteettinen taidekäsitys ja subjektiivinen taidekäsitys.

Ensimmäisen työn aihe oli yhteisötaide, eli teimme ryhmässä maalauksen. Minun ryhmääni kuuluivat Santeri sekä Eemeli. Aluksi jokainen piirsi pienen pieniä kuvia tietystä aiheesta ja tietyssä ajassa. Sen jälkeen valittiin parhaimmat palat ja sijoitettiin maalaukseen. Teoksessa oli otettava myös huomioon värimaailma, me valitsimme vastavärit väriteemaksi, värimme olivat oranssi ja sininen. Työ oli onnistunut ja iloinen, sen päähenkilö Märmä antoi maalaukseen upean säväytyksen.

torstai 15. syyskuuta 2011

Kuva analyysi: Haavoittunut enkeli - Hugo Simberg

Kuvassa on kaksi tummaan pukeutunutta ja totista poikaa jotka kantavat surullista enkeliä jolla on haavoittunut siipi ja hänen silmänsä on sidottu valkoisella liinalla. Taustamaisema on harmaa ja kolea. Maalauksessa on käytetty horisontaalista asettelutapaa.

Kuvan koko on 127x125 cm, ja se on maalattu öljyväreillä kankaalle. Teoksen on tehnyt Hugo Simberg vuonna 1903. Simberg ei itse selittänyt teosta vaan halusi että jokainen tulkitsee kuvan niinkuin itse haluaa. Hän maalasi kuvan toivuttuaan vakavasta sairaudesta, joten pienen enkelin on ajateltu kuvaavan Simbergin omia tunteita sairauden aikana. Jotkut uskovat sen kertovan lapsuuden loppumisesta tai elämän vääjäämättömästä kulusta kohti kuolemaa. Maalauksen taustamaisema on Helsingistä Eläintarhan puistosta.

Simberg ei ollut antanut teokselle vielä nimeä kun se oli ensimmäistä kertaa esillä Ateneumissa vuonna 1903, vaan sen nimen kohdalla oli pelkkä viiva. Myöhemmin se sai nimen Haavoitettu enkeli ja sen jälkeen se on muutettu nimeen Haavoittunut enkeli.

Itse tulkitsin kuvan surulliseksi ja hiukan ahdistavaksi. Pienellä maaseudun kylällä on tapahtunut onnettomuus, jossa tulipalo on tuhonnut suuren maatilan. Enkeli tuomitaan syylliseksi, vaikka oikeasti hän pelasti tilanteen suuremmilta vahingoilta tuomalla ihmiset ja suurimman osan eläimistä turvaan. Kyläläiset syyttävät enkeliä tulipalon sytyttämisestä vaikka palo on lähtenyt talonisännän huonosti sytytetystä takkatulesta. Talonisäntä tietää olevansa syyllinen mutta syyttää siitä huolimatta enkeliä ettei joutuisi itse vaikeuksiin ja jotta hänen maineensa säilyisi hyvänä. Enkeli saa rangaistuksen jossa häntä ensin kivitetään ja sitten hänet karkoitetaan helvettiin. Pojat ovat surullisia kantaessaan pientä enkeliä pois koska tietävät enkelin olevan syytön ja heidän isänsä syyllinen. Valkoiset kukat enkelin kädessä voisivat kertoa siitä että enkeli uskoo hyvään vielä kaiken pahan jälkeen.